Viime päivät olemme harjoittaneet koirankoulutusta. Nyt kun uutuuden viehätys on haihtunut, Gina (jota myös Obamaksi kutsutaan..) kokeilee hermojemme kestävyyttä milloin höykyttämällä sohvatyynyjä, milloin karkaamalla naapuriraksalle maalipönttöjä nuoleskelemaan. Koirakoulujen sivuilla tulee vierailtua säännöllisesti päivittämässä uusimmat kikat. Istu - tassu sujuu jo lähes kuin tanssi.
Kun koiramme tekee jotain tyhmää tai tuhmaa, yritän katsoa silmiin ja matalalla äänellä sanoa `ei`. Tätä tapahtuu useita kertoja päivässä. Luuleekohan se, että sen nimi on Ei!?
Suurimman osan ajasta hauveli on kuitenkin kiltti ja tottelevainen. Sitä paitsi se syö nurkistamme kaikki sirkat, kuoriaiset ja hämähäkit. Ja jos ei oteta lukuun sitä, että se paistamastani lettupinosta pihisti omatoimisesti oman osansa, ja että kenkäni edelleen ovat aamuisin hujanhajan pitkin taloa, Gina on alkanut oppia tavoille.
