Kohta 10 päivää Panamassa on vietetty ja aika palata kotiin. Tällä kertaa ihana loma ei pääty arkeen ja pakkaseen, vaan rento meno saa jatkua Sosuassa. Tämä on ehkä tarpeen, sillä kahtena yönä unissani olen ollut menossa liturgisen soiton tenttiin. Siis siihen, jonka juuri sain tehtyä ennen lähtemistäni tänne. Huomionarvoista on, etteivät nämä unet ole olleet painajaisia. Kaikenlisäksi tähän viimeisimpään yölliseen tenttiini sain tutut tehtävät. Joka tapauksessa lepoloma Panamalla tuli tarpeeseen. Enää en tarvitse yhdeksän tunnin yöunien höysteeksi kolmen tunnin päikkäreitä heti aamiaisen jälkeen.Armas aviomieheni oli ottanut meille saman hotellihuoneen koko matkamme ajaksi. Hotelli on hieno, enkä halua kuulostaa kiittämättömältä, mutta olin suunnitellut reissaavamme sinne sun tänne naapurivaltioita myöden. Sen sijaan päädyimme tekemään päivä- ja puolipäiväretkiä lähiseudun kiinnostaviksi katsomiimme kohteisiin. Tällä tavoin säästyimme ramppaamiselta ja roudaamiselta ja lepoloma on vapaasti saanut täyttää tehtävänsä.
Eräänä kauniina päivänä hyppäsimme laivaan, joka johti meidät kuvankauniille Tabogan saarelle. Löysimme saarelta aution poukaman, jonne kristallinkirkas, kimalteleva vesi oli kuljettanut tonneittain simpukoita. Ihastuksissani keräilin kauneimpia, lajittelin niitä värien mukaan ja lopulta valitsin mukaani kaikkein valkeimmat ja hienoimmat.
Yhden päivän (ja vähän toista) shoppailimme hervottoman kokoisessa ostosparatiisissa. Saadakseen kuvan pytingin laajuudesta, riittää, kun niputtaa Itiksiä yhteen kolme. Siellä shoppaili myös lukuisia intiaaneista periytyneitä Kuna Yala -heimolaisia perinteisine kostyymeineen. Jututin erästä naista. Ihan mahtavaa, kun voi täällä ties missä jutella ihmisten kanssa ja tulla ymmärretyksi. Markkinoilta ostin perinteisen käsintehdyn pussukan kolmella dollarilla, sillä ilman sitä ei valokuvauslupaa olisi herunut.Yksi unelmistani sai täyttymyksensä, kun pääsin seikkailemaan sademetsään. Talsimme kuumankosteassa metsässä otsa ja selkä märkänä. Välillä pysähdyimme kuvaamaan järkälemäisiä puita juurakoineen, muurahaisarmeijan muuttotalkoita sekä puissa hyppeleviä pikkuruisia titi-apinoita. Oli itsekin ihan pakko vähän roikkua liaaneissa.
